29.11.2010

joo, nuku nyt


"äiti, meillä on Mikki Hiiri-kirja!", "joo, nuku nyt." "äiti, mitä toi leuka on?" "no se on luuta siellä sisällä." "onko kaikilla luuta?" "on joo, kaikki kova on luuta. Nuku nyt."

Silmät kiinni, luomet elävät omaa elämäänsä kun 2,5v koittaa nukkua, ja kovasti sitä koittaakin. Välillä kuiskaillaan ja höpistään, silmät räpsyy. Uni ei tule. Maailma on niin ihmeellinen paikka, ja lastenhuone vielä ihmeellisempi. Illalla sitä on hyvä tutkia kaikessa hiljaisuudessa ja rauhassa. Kukaan ei valita tai kiellä koskemasta. Kimalleliima oli hyvää Buzz Lightyearin korjaamiseen, sänky on lastattu kirjoilla - myös sillä Ankroniikka-sarjiksella, jossa Mikki on. Kuopuksen sankari. Mikki Hiiri ja sen Kerhotalo.

Kuopus on juuri nyt siinä iässä, että päiväunet on vähän liikaa, mutta autoon nukahtaa heti, jos illalla jonnekin lähdetään. Ja päiväkodissa nukutaan ainakin pienet päikkärit. Illalla se uni ei vaan tule, kuopus kiekuu ja äidillä nousee sauhu päästä.

toivottavasti tämä kausi menee pikaisesti ohi.

10.11.2010

Onnea lapseni



11 vuotta tänään <3

8.11.2010

uusia tuulia - remonttia ja muuttoa


Täällä on arvonta, jonka palkintona ihanaisen kotonadesignin muistitaulu. Ovat hienoja, meille niitä ei ole yhtään kulkeutunut, saman firman magneetteja kylläkin, tiedättekö niitä duratista tehtyjä kuutioita, niitä meillä on.

Kotona alkaa pieni pintaremontti; huonejärjestelyt menevät uusiksi, koska pahnanpohjimmainen "häädetään" vanhempien makuuhuoneesta. Äiti saa yöpöydät takaisin, esikoinen pikkuruisen huoneen, keskimmäiset yhdessä vähän isomman ja kaksi pienintä kaikkein isoimman.

Tyttö suostui luopumaan huoneestaan remonttilahjuksella, uusi vanha huone kokee kasvojenkohotuksen, kaikki pinnat vaihtoon, lattian värin päättää hallitus (lue minä), muuten neiti saa vapaat kädet.

4.11.2010

asiat järjestykseen


tämän herran blogista löysin itselleni kalenterin; ystäväni tietävät, että ainoa kalenterini on kännykän kalenteri, jos sekään. Okei, töissä on pöydällä jotain merkintöjä kalenterissa, mutta periaatteessa elän ilman.

tämän voisin kyllä itselleni tilata, jos vain tuon saksankielisen viidakon ensin kahlaan läpi, hinnan ymmärsin, eikä se ole paha. Kuvat voi myöhemmin hyödyntää vaikka kortteina tai tauluina.

3.11.2010

synttärihumua


Onnea 7 vuotiaalle!

mitä taltioit ja miten?


löydettyäni tämän sain loistavan aasinsillan kehittää pientä galluppia siitä, mitä jälkipolville taltioidaan.

Meillä tuntuu olevan se perinteinen malli; ensimmäisen lapsen kohdalla vauva-ajan albumissa on kuvia kaksivuotiaaksi asti, kuopuksella (pahnanpohjimmainen viides) on albumi, mutta ei yhtään liimattua kuvaa.

Muutenkin olen tosi huono valokuvaaja, sekä taidollisesti, että myöskin siinä mielessä, ettei minulla koskaan ole kameraa mukana. Oli sitten kyseessä kevätjuhlat tai jokin harrastukseen liittyvä juttu, synttäreistä nyt puhumattakaan. Taltioi siinä sitten lapsen historiaa, ilman kameraa. Onneksi aina on joukossa niitä, joilta voi pyytää kuvia e-postiin tai sukulaisia, joilla kamera on mukana synttäreillä.



oheiset kuvat perheen virallisen valokuvaajan ottamia